En tiedä, olenko nyt sitä mieltä, että Kielitoimiston sanakirja on väärässä vai onko media junttia ja typeriä stereotypioita ruokkivaa. Tai ainakin onko sellaisen kuvan antava muotoilu lipsahtanut juttuun.
Kaleva kertoo, että norjalaisten ostokset Suomessa ovat äijämäisiä ja miehekkäitä. Norjalaiset ostavat lihaa sekä olutta. Myös siideriä, mutta sitä ei ole otsikkoon nostettu.
Minusta mediassa saa yleistää. Tämä kuitenkin häiritsi. Ensinnäkin siitä syystä, että hei oikeasti, kyllä miehetkin syövät kasviksia. Varmasti löytyy vielä muutamia pirtin nurkassa kasvaneita ukkoja, jotka eivät koske muihin kasveihin kuin perunaan - mutta katteeton yleistys lihan kutsuminen miehekkääksi silti on.
Katsoin vielä, mitä vasta verkkoon avattu (<3) Kielitoimiston sanakirja sanoo.
äijämäistä ei löytynyt, mutta äijästä sanotaan muun muassa seuraavaa: Erik. korosteisen miehisestä, perinteisen tyypin miehestä.
Mutta oikeastaan tämä miehekkään määritelmä oli järkyttävämpi: miehelle myönteisessä mielessä ominainen.
Tääääh? Jutun mukaan siis lihan ostaminen ja syöminen on myönteisessä mielessä miehelle ominaista? Jotenkin miesten vain on pakko syödä lihaa, mutta se on tosi kiva juttu?
Tämä herättää kysymyksiä. 1) Onko Kielitoimisto ajan kartalla, onko miehekäs aina positiivinen adjektiivi? 2) Onko jutussa oikeasti tarkoitettu, että lihan syöminen on myönteistä ja miehelle ominaista? 3) Jos tällaista mielikuvaa ei ole haluttu antaa, ruokkiiko juttu silti ehkä vähän vanhentuneita stereotypioita?
Keksin vastauksen vain yhteen näistä.
Kaleva kertoo, että norjalaisten ostokset Suomessa ovat äijämäisiä ja miehekkäitä. Norjalaiset ostavat lihaa sekä olutta. Myös siideriä, mutta sitä ei ole otsikkoon nostettu.
Minusta mediassa saa yleistää. Tämä kuitenkin häiritsi. Ensinnäkin siitä syystä, että hei oikeasti, kyllä miehetkin syövät kasviksia. Varmasti löytyy vielä muutamia pirtin nurkassa kasvaneita ukkoja, jotka eivät koske muihin kasveihin kuin perunaan - mutta katteeton yleistys lihan kutsuminen miehekkääksi silti on.
Katsoin vielä, mitä vasta verkkoon avattu (<3) Kielitoimiston sanakirja sanoo.
äijämäistä ei löytynyt, mutta äijästä sanotaan muun muassa seuraavaa: Erik. korosteisen miehisestä, perinteisen tyypin miehestä.
Mutta oikeastaan tämä miehekkään määritelmä oli järkyttävämpi: miehelle myönteisessä mielessä ominainen.
Tääääh? Jutun mukaan siis lihan ostaminen ja syöminen on myönteisessä mielessä miehelle ominaista? Jotenkin miesten vain on pakko syödä lihaa, mutta se on tosi kiva juttu?
Tämä herättää kysymyksiä. 1) Onko Kielitoimisto ajan kartalla, onko miehekäs aina positiivinen adjektiivi? 2) Onko jutussa oikeasti tarkoitettu, että lihan syöminen on myönteistä ja miehelle ominaista? 3) Jos tällaista mielikuvaa ei ole haluttu antaa, ruokkiiko juttu silti ehkä vähän vanhentuneita stereotypioita?
Keksin vastauksen vain yhteen näistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti