Tasa-arvoinen avioliittolaki saa kannattajissaan ja vastustajissaan aikaan paljon puhetta. Yhdestä ei kuitenkaan uskalleta puhua: arvoista.
Keskustelu lapsista kuulostaa välillä aika kummalliselta. Ikään kuin lasten hankkiminen olisi sidoksissa sivilisäätyyn. "Lapsella on oikeus isään ja äitiin". Luuleeko joku, että lasta haluava homopari eroaa, jos tasa-arvoista avioliittoa ei hyväksytä? Ja miehet hankkivat lapsia tahoillaan naisten kanssa? Ja byrokratia estäisi kaikkia homopareja hankkimasta sitä yhteistä lasta? Yhteiskunta ylläpitää paljon avioliittoinstituution ja perheen toisiinsa liittäviä rakenteita, mutta oikeassa elämässä nämä kaksi taitavat olla kaukana toisistaan hetereoidenkin kohdalla.
Toisaalta en oikein niele lakimuutosta kannattavaa "Mitä se kenellekään kuulu, kenen kanssa kukakin on naimisissa" -argumenttia. Koska kyllä se kuuluu. Yhteiskunnassamme on hirveä määrä arvoja, jotka perustuvat siihen, että tietyllä tavalla nyt vain pitää kaikkien toimia ja tehdä.
Arvoista puhuminen ei sovi politiikkaan, mutta tämä salakielinen puhe on välillä aika turhauttavaa. Voi myös olla, että yleinen ilmapiiri ei salli sitä, että joku sanoisi suoraan, että ei hyväksy homoutta.
Mutta siitä on kyse, vaikka puhutaan adoptioista, kirkosta ja lakipykälien muotoilusta. Onko normiemme mukaista olla homo? Ja jos on, niin kuinka hyväksyttävää se on? Sitähän tässä määritellään.
Normeja on paljon, ja myös avioliittoon liittyviä normeja on hirveä määrä. Ne muuttuvat jatkuvasti, ovat muuttuneet aina. Osa kuulostaa välttämättömiltä yhteisön pysymisen kannalta, osa taas absurdeilta. Välttämättömien ja absurdien erottaminen taas taitaa tapahtua vasta jälkeenpäin. Ainakin nämä meillä tai muualla olemassa olevat, häilyvät tai kadonneet normit tulivat mieleen:
- Naimisiin ei saa mennä alle 21-vuotiaana.
- Naimisiin ei saa mennä alle 17-vuotiaana.
- Naimisiin ei saa mennä alle 18-vuotiaana.
- Naimisiin ei saa mennä kuin kerran,.
- Naimisiin ei saa mennä kuin yhden kanssa kerrallaan.
- Naimisiin ei saa mennä muuta kuin uskontokunnan siunaamana.
- Naimisiin ei saa mennä eri uskontokuntaan kuuluvan kanssa.
- Naimisiin ei saa mennä eri säätyyn kuuluvan kanssa.
- Naimisiin ei saa mennä, jos morsiamen perheellä ei ole tarpeeksi lahjoja sulhaselle.
- Naimisiin ei saa mennä eläimen kanssa.
- Naimisiin ei saa mennä sisaruksen kanssa.
- Naimisiin ei saa mennä pikkuserkun kanssa.
- Naimisiin ei saa mennä itseään puolet nuoremman kanssa.
- Naimisiin ei saa tuntemattoman kanssa.
Minusta aivan hyvin voisi lisätä listaan "Naimisiin ei saa mennä kuin vastakkaisen sukupuolen kanssa". Ainakin se on häilyvä normi, kyse on kai siitä, halutaanko yhteiskunnassa, että siitä tulee kadonnut normi. Sitä tässä määritellään oikeasti, vaikka puhutaankin lähinnä kaikesta muusta.
Tämän kerran kuvana kaksi nallea kukkaruukussa. Koska en aio ottaa kantaa itse lakiin, en kerro niiden sukupuolta.